Elina

Kohti tasaveroa.

Kysymykset ja vastaukset

Lähetä oma kysymyksesi: elina ät elinalepomaki.fi

.

Kysymykset aakkosjärjestyksessä

.

Perintöverosta

Kysymys:
Miksi kannatat perintöveron poistoa? Eikö se suosi vain superrikkaita?

Elina vastaa:
Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että meillä Suomessa on liian suuri verotaakka. Kaikki työhön kohdistuva verotus hankaloittaa työn tekemistä ja teettämistä.
Minun lähtökohtani on se, että verotuksen pitäisi olla paitsi vähäistä, myös yksinkertaista. Eli jokaista “lisäarvoa” tulisi verottaa vain kerran.
Tällä logiikalla myös perintövero poistettaisiin. Perustelen miksi kannatan tätä (tärkein syy on silti tuo universaali yhdenkertaisen verotuksen periaate):

On harhakäsitys, että perintöveron poisto suosisi ennen muuta raharikkaita perheitä. Ensinnäkin niitä on Suomessa erittäin vähän ja toisekseen, heidän varallisuuteensa ei perintövero paljon vaikuta (etenkin kun maksettuja veroja on mahdollisuus optimoida). Tosiasiassa perintövero vaikeuttaa ihan normaalin keskiluokkaisen perheen elämää. On yllättävän yleistä, että esim. leski joutuu pistämään kotinsa lihoiksi että pystyy maksamaan perintöveron kun puolisosta aika jättää. Tai kolme lasta joutuvat myymään perintökesämökin, jotta pystyvät maksamaan veronsa.

Toisekseen, Suomi on erittäin pääomaköyhä maa (vrt. esim. Ruotsi) ja kotimaista pääomanmuodostusta pitäisi mielestäni tukea kaikin keinoin. Ei ole mitään järkeä, että kaikkien vähäiset säästöt makaavat ylihintaisissa omistusasunnoissa kun osa voisi ohjautua esim. suomalaisten pörssiyritysten omistukseen tai ylipäänsä mihin tahansa kannattaviin investointeihin (myös pienten yritysten jne).

Kolmanneksi, jälkeläisten elämän suojaaminen on kaikissa eläinkunnissa elämän primitiivisin ohjenuora. En kerta kaikkiaan nää, miksi jonkun työllään rakentama omaisuus pitäisi sosialisoida, kun aika jättää. Ja vaikkei olisi jälkeläisiäkään (tai haluaa muusta syystä), niin varathan voi osoittaa vaikka mille tahansa järjestölle tms. Ihmiset osaa yleensä päättää itse paremmin kuin valtio.

Viimeiseksi, perintöverokertymä on niin mitättömän pieni valtion budjetissa (350m) että vaikka se poistuisi kokonaan, budjetti ei heilahtaisi mihinkään.

Lyhyesti sanottuna: en todellakaan halua suosia dynastioita muiden kustannuksella, vaan omalla ahkeruudellaan pitäisi tässä maassa voida vaurastua. Nykyisin näin ei ole. Progressiivinen vero syö ihmisten työhalut ja palkkatyöllä rikastuminen ja nouseminen korkeampaan “yhteiskuntaluokkaan” on käytännössä mahdotonta.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus

Kysymys:
Nykyisin työntekijä saa vähentää verotuksessaan oman ammattiliittonsa jäsenmaksut. Näetkö tälle mitään rationaalista perustetta vai pitäisikö verovähennysoikeus rajoittaa pelkkään työttömyyskassan osuuteen tuosta jäsenmaksusta?

Elina vastaa:
Eiväthän urheiluseurankaan jäsenmaksut ole vähennyskelpoisia. Minusta kaikki vähennysoikeudet tulisi poistaa työttömyysturvavakuutuksenomaisia maksuja lukuunottamatta.

Kotitalousvähennys

Kysymys: Nyt tämä nk. kotitalousvähennys on aika tarkkaan säännelty sekä siihen hyväksyttävän työn lajin että maksimikustannusten suhteen. Lisäksi aviopari saa tuplavähennyksen verrattuna yhden aikuisen kotitalouteen. Jos vähennystä verrataan yritykseen, niin yritys saa vähentää omassa verotuksessaan kaikki palkkakulunsa täysimääräisesti, mutta kotitalouksilla vähennys on rajoitettu, vaikka kyseessä on pitkälti sama asia eli toisen työllistäminen. ELI: Onko tällainen kotitalousvähennyksen tyyppinen verovähennysoikeus mielestäsi ylipäätään oikein? Jos on, niin pitäisikö maksimivähennystä pienentää vai suurentaa tai pitäisikö tällä vähennyksellä ylipäätään olla edes kattoa? Entä yhden aikuisen talous verrattuna kahden aikuisen talouteen? Entä vähennyskelpoisen työ määritelmä, pitääkö se olla nykyiseen tyyliin rajattua vai ei – jos palkkaan esimerkiksi laajaan sukututkimusprojektiin itselleni sihteerin, pitäisikö minun saada vähentää hänen palkkakulunsa vai joudunko maksamaan kaiken omilla nettotuloillani?

Elina vastaa:
Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää sallia kotitalouksien työllistää nykyistä laajemmin. Lähtökohta voisi olla että vähennysoikeus kattaisi yhden täysipäiväisen työntekijän kulut, mikäli joku katto halutaan määrittää. Jos tällä päästäisiin työllistämään nyt tukien varassa olevia niin valtiontalouden kannalta on sama maksaako henkilö veroina ja sitä kautta tulonsiirtoina toisen henkilön elättämisen vai maksaako sen palkkana suoraan ko. henkilölle. Kattoa arvioitaessa tulee tietenkin vaikutukset verokertymään huomioida. Edellinen esimerkki on idealistinen mutta kuvastaa hyvin sitä potentiaalia mikä kotitalouksissa työllistäjinä on. Ns. ruokuntakohtaiset rajoitukset johtavat aina epäsuhtiin joten selkein olisi vähennysoikeus palkka- kuin palkkatulosta mutta riittävän suurena. En myöskään pidä oikeudenmukaisena sitä, että valtio määrää mistä työstä kotitalousvähennys on mahdollista saada. Kyllä jokainen kotitalous osaa itse arvioida, minkälaista osaamista se tarvitsee ja mistä haluaa maksaa.

Perustulo

Kysymys: Kantasi perustuloon ja kansalaispalkkaan?

Elina vastaa:
Olen erittäin avoin kannattamaan perustulomallia (kansalaispalkkaa / negatiivista tuloveroa). Perustulon osuus tulee kuitenkin olla tarpeeksi pieni että se kannustaa ottamaan kaikkea työtä vastaan. Se on erinomaisen hyvin yhdistettävissä tasaveromalliin, jossa on riittävän suuri verovapaa osuus.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on nykyisellään byrokratian viidakko joka alentaa ihmisarvoa, kannustaa joutilaisuuteen sekä harmaan talouden töihin. Edes pienen ja tilapäisen palkkatyön tekeminen ei ole kannattavaa silloin kun saa sosiaaliturvaa: ansiot vähentävät tukia. Pienyrittäjät jäävät kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Tukien hakeminen on myös tehty liian hankalaksi. Silloin kun ihminen tarvitsee apua, hänen on saatava sitä heti, ilman että joutuu juoksemaan luukulta luukulle ja pahimmassa tapauksessa odottamaan viikkoja.

Työttömyysturvassa on käsittämätön kannustinloukko: työpalkka vähennetään työttömyyskorvauksesta. Jos pysyt työttömänä, saat tasaisen toimeentulon työttömyysturvan kautta. Jos otat työtä, erityisesti lyhytaikaista sellaista, työttömyysturva katkeaa. Työttömyysturvan katkettua alkaa uusi hakemusprosessi ja kuluu aikaa ennen kuin korvaukset jälleen käynnistyvät

Perhepolitiikka

Kysymys: Kantasi perheverotukseen, lapsivähennykseen, lapsilisiin? Miten vanhempainlomajärjestelmää tulisi kehittää?

Elina vastaa:
Olen itse tasaveron kannattaja ansiotuloissa mutta koska emme todennäköisesti vielä lähivuosina siihen pääse, uskon että paras tapa kannustaa muitakin kuin matalapalkkaisia perheitä/yksityishenkilöitä saamaan lapsia on perheverotus (toki yhteiskunnan tulee päättää haluaako se kannustaa ihmisiä saamaan lapsia – ainakin nykyisen eläkejärjestelmän rahoitus nojaa kyllä täysin uuteen sukupolveen).
Suomessa sorsitaan keskiluokkaisia perheitä. Kun perheeseen tulee lapsi, putoaa perheen tulotaso puoleen. Toinen vanhemmista jää vähintään joksikin aikaa pois töistä ja samalla kuitenkin menot kasvavat ilman että valtiolta saadu tuet näitä kompensoivat. Lapsilisä ei riitä mihinkään eikä ole järjellistä perustetta sille että se on progressiivinen. Sen pitäisi päinvastoin olla regressiivinen.
Matalan toimeentulon perheillä tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi toimeentulotuella elävässä perheessä (ottamatta kantaa siihen ovatko tuet riittävän suuruiset), tulotaso nousee lapsen saannin myötä: toimeentulotuki ja asumistuki nousevat.

Sikäli kuin perhevapaiden kustannuksia voi jakaa, niin ne tulisi jakaa lapsen molempien vanhempien kesken. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään että suurin ongelma äidin työllistäjälle (varsinkin pienyritykselle) on äitiysloma lomana eikä rahana: täytyy hankkia sijainen, kouluttaa hänet, yrittää sitouttaa vaikka hän on määräaikainen, jne. Lopulta äidin paluusta ei ole varmaa tietoa: hän voi tulla 6kk päästä takaisin tai vasta 3v päästä. Yritä siinä sitten resursoida yritystäsi osaavalla henkilökunnalla siten että aikaa jää muuhunkin kuin henkilöstöpolitiikkaan.
Tämä on valitettava tosiasia eikä sitä oikein voi jakaa euromääräisesti yhteiskunnalle eteenpäin. Olen sitä mieltä että paikallista sopimista ja matalampaa irtisanomissuojaa tulisi suosia. Silloin voi ottaa sijaisenkin töihin vakituisella työsopimuksella mikä sitouttaa paremmin mutta hänestä pääsee myös helpommin eroon jos tarve niin vaatii.

Kirjoituksiani aiheesta:
http://elinalepomaki.fi/ajatukset/lapsensaanti-ei-lisaa-keskiluokkaisen-perheen-tuloja
 http://elinalepomaki.fi/ajatukset/hei-muijat-kotiin-sielta-jos-haluatte

Aselaki

Kysymys: Mikä on kantasi uuteen aselakiin?

Elina vastaa:
Ampuma-aselain uudistus koskettaa suoraan 700.000 ampuma-aseiden luvanhaltijaa ja välillisesti useita eri intressipiirejä. Kun mukaan lasketaan rinnakkaisluvat, sekä ilma-aseet, on harrastajia yli miljoona. (lähde: aselaki.info)

Kyllä vapaassa maassa pitää olla oikeus omistaa ase ja harrastaa ampumaurheilua tai metsästystä. Lupien kiristäminen johtaa vain luvattomien aseiden määrän kasvuun.

Hallituksen esitys uudeksi aselaiksi on asiantuntijoiden mukaan osin perustuslain vastainen.

Aselain tiukennuksissa on ikävä kyllä tapahtumassa sama ilmiö kuin keskustelussa ylinopeuksista. Kun joku kaahaa 200kmh humalassa pöpelikköön tai karauttaa veneellä umpikännissä sillanpieleen, aletaan vaatia moottoriteiden nopeuksien alentamista 80 kilometriin tunnissa tai nollapromillerajaa vesille. Ikäänkuin nuo tiukennukset vaikuttaisivat säännöistä täysin piittaamattomien käyttäytymiseen millään tavalla. Sama pätee aselakiasiassa. Muutaman sinänsä ikävän tapauksen ei tulisi vaikuttaa tavallisten kunnollisten kansalaisten ampumaharrastukseen tai aseenkantolupaan.
Näiden kieltojen sijaan olisi keskityttävä todellisten riskikäyttäytyjien seulontaan. Esim. tuomio väkivalta- tai omaisuurikoksesta tulisi johtaa henkilön kaikkien aseenkantolupien eväämiseen tai peruutramiseen. Sama koskisi esim. huumausainerikoksista kiinni jääneitä tai mielenterveydellisistä häiriöistä kärsiviä.

Asepalveluksesta uhkaavan käyttäytymisen takia vapautetulle myönnetään lupia jopa järeisiin käsiaseisiin. Näissä tapauksissa viranomaisten tiedonvälitystä tulisi oleellisesti parantaa ja lupien eväämistä ja peruuttamista selkeästi tiukentaa.

Valtionyhtiöt

Kysymys: Miten suhtaudut siihen, että valtio omistaa ei-strategista liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä?

Elina vastaa:
Suhtaudun siihen erittäin kielteisesti. Myös ne tehtävät jotka valtio nykyisin määrittää strategisiksi / valtion erityistehtäviksi eivät mielestäni kaikilta osin sitä ole.
Kirjoitus aiheesta: http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66276-suomi-turhan-valtionomistuksen-jalkeen

Lakko-oikeudesta

Kysymys: Miten suhtaudut ay-liikkeeseen, työntekijöiden järjestäytymiseen ja lakko-oikeuteen?

Elina vastaa:

Lakko on käsitteenä mielestäni outo eikä enää tätä päivää. Näen työnteon enemmän työpanoksen myymisenä markkinoille. Jos hinta ei miellytä, tulisi ko. työpanos myydä ennemmin muualle kuin lähteä lakkoilemaan. Näin silloin kun yhdellä yrityksellä ei ole määräävää tai monopolistista markkina-asemaa kyseisen alan työmarkkinoilla.

Tukilakot ja ns. poliittiset tukilakot ovat vastoin oikeustajuani. Omassa asiassa voi lakkoilla mutta laittomat lakot tulisi saada kuriin nostamalla sakkoja merkittävästi tai rikosoikeudellisin toimin. Lainsäädäntövalta ei Suomen lakien mukaan kuulu työmarkkinajärjestöille, ja lakoissa kärsijöiksi joutuvat kiistaan täysin syyttömät työnantajat ja yrittäjät. Ja sitä kautta myös osalliset ja osattomat työntekijät.

Euro

Kysymys: Voivatko euromaat mielestäsi jatkossakin harjoittaa itsenäistä finanssipolitiikkaa? Jos kyllä, miten varmistetaan budjettikuri? Jos ei, kuinka suuri osuus euromaiden budjetista tulisi päättää keskitetysti Brysselissä?

Elina vastaa:
En näe että finanssipolitiikan keskittäminen Brysseliin lähivuosina on paitsi realistista, niin myöskään tavoiteltavaa. Kyllä euroalue toimii jos annetaan markkinatalouden toimia: sijoittajien ja lainanottajien on itse kannettava vastuu sijoituksistaan/velvoitteistaan. Euron (valuutan) uskottavuuden vuoksi on toki oleellista että sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Jos joku niitä toistuvasti rikkoo niin tämä maa on voitava poistaa jäsenlistalta jo ennen kun maa ajautuu vakaviin maksuvaikeuksiin.
Kirjoitus aiheesta: http://elinalepomaki.fi/ajatukset/euroalueella-vitsit-vahissa

Maahanmuutto

Kysymys: Mikä on kantasi maahanmuuttoon yleisesti entä juuri voimaantulleeseen kansalaisuuslakiin?

Elina vastaa:
Maahanmuutto-mielipiteeni voi lukea yleisellä tasolla täältä:

http://elinalepomaki.fi/agenda/yhteiskunta-ja-vaesto

http://elinalepomaki.fi/ajatukset/rasismin-ja-tilastojen-ero-osa-ii-maahanmuuttoon-kurssimuutos

Suhtaudun skeptisesti uuteen kansalaisuuslakiin. Suomen kansalaisuuslakikäytäntö on muutoksen jälkeen Euroopan unionin lievin. Suomen kansalaisuuden saa tästä lähtien viiden vuoden oleskelun jälkeen aikaisemman kuuden vuoden sijaan. Se on erittäin lyhyt aika – kansalaisuuden voi jopa saada helpommin kuin oleskeluluvan!

Tuomitut rangaistukset eivät välttämättä estä kansalaisuuden myöntämistä – toisin kuin mm. muissa EU-maissa. Kummallisuuksiin kuuluu myös että henkilöllisyys voidaan vahvistaa, jos on kymmenen vuotta esiintynyt samalla nimellä.

Mielestäni kansalaisuuden myöntämisen ei tulisi olla keino auttaa ihmisiä sopeutumaan. Ihmisten pitää olla jo sopeutuneita ennen kun heille myönnetään kansalaisuus. Itsekin useassa eri maassa asuneena tiedän että maahan ja sen elämäntapaan voi sopeutua vallankin hyvin ilman että saa paikallisen passin. Voisimme tässä asiassa katsoa mallia esim. Yhdysvalloista.

Naiskiintiöt

Kysymys: Pääministeri Mari Kiviniemi on ilmaissut tukensa naiskiintiöille pörssiyritysten hallituksiin. Mikä on sinun kantasi asiaan?

Elina vastaa:

En kannata yksityisten yritysten liiketoimintaan puuttumista valtion taholta missään muodossa. On yhtiön omistajien asia päättää minkälainen hallitus (ja sen kautta johto) heidän omaisuuttaan varjelee. Jos hallituksessa tai johdossa ei istu tehtävään pätevimpiä henkilöitä, yhtiö sekä osakkeenomistajien omistus kärsivät tehokkailla markkinoilla.

Kasvuyritykset

Kysymys: Miten p&k-yritykset saadaan kasvamaan ja kansainvälistymään?

Elina vastaa:

Tarvitsemme Suomeen enemmän pääomia, sekä kotimaista että ulkomaista. Kotimainen pääoma suojaa hieman paremmin siltä kehitykseltä jonka tiellä olemme jo nyt: Suomesta on kovaa vauhtia tulossa tytäryhtiötalous. Yksinkertaisimmillaan kyse on verotuksesta. Kotitalouksien (ei valtion!) on voitava laajemmin omistaa sekä pörssilistattuja että yksityisiä yrityksiä. Eli palkkatuloista on jäätävä jotain sukan varteen ja pääomaverotuksen pitää olla (myös kansainvälisessä vertailussa) kannattavaa. Myös startu-upien rahoitus pitää muokata uusiksi. Esim. Tekes ei ole tehtäviensä tasalla ja hassaa veronmaksajien rahoja. Kirjoituksia aiheesta:
http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66276-suomi-turhan-valtionomistuksen-jalkeen
 http://elinalepomaki.fi/ajatukset/kasvuyritykset-tuottamaan-yksityisella-rahoituksella

Leikkauslistat

Kysymys: Mikä on sinun leikkauslistasi (ja miksi puolue ei sitä julkista)?

Elina vastaa:

Kokoomusnuoret on näyttänyt tässä asiassa mallia ja julkaissut oman konkreettisen toimenpideohjelmansa, joka tähtää 20-40% leikkauksiin julkisella sektorilla.

Ohjelma on luettavissa täällä: http://www.tulevaisuusohjelma.fi/

Mikään muu puolue (tai nuorisojärjestö) ei ole julkistanut yhtä laajamittaista ja selkokielistä ohjelmaa.

Yhdyn itse tähän ohjelmaan ja aion itsekin puhua omista tavoitteistani suoraan myös jatkossa. Tarvitsemme Suomeen edes yhden kunnon länsimaisia arvoja kunnioittavan oikeistoliberaalin puolueen.

Eläkeikä

Kysymys: Mikä on kantasi eläkeiän nostamiseen?

Elina vastaa:

En kannata mitään pakkoja mutta nykyinen eläkejärjestelmä ei toimi jos ihmiset eivät tee enemmän töitä. Se on silti epäreilu ja joustamaton järjestelmä eikä sen ”laastarointi” kuten eläkeiän nosto auta mitään.

Kannatan nykyisen eläkejärjestelmän korvaamista uudella, rahastoivalla ja ihmisen omaa vapautta ja vastuuta korostavalla mallilla. Siitä voi lukea lisää esim. täällä: http://elinalepomaki.fi/ajatukset/elakejarjestelma-tulee-uudistaa-joustavammaksi-hs-7-1-2011

Ainoa tapa saada ihmiset tajuamaan ettei nykyisen järjestelmän rahoituspohja toimi, on saattaa heidät konkreettiseen vastuuseen omasta eläkkeestään. Pakostakin huomaa, että jos elää 95-vuotiaaksi mutta tekee töitä ainoastaan 60-iseksi, niin 35 vuoden elämisen rahoittaminen on aika haasteellista. Etenkin jos on lorvinut yliopistolla 30-iseksi asti.

Elintarvikkeiden tehotuotanto

Kysymys: Miten suhtaudut ruuan tehotuotantoon ja eläinsuojelurikoksiin?

Elina vastaa:

Jotta maailman elintarvikkeiden riittävyys saadaan turvattua tarvitaan myös ns. tehotuotantoa. Ennusteiden mukaan elintarvikkeista tulee olemaan tulevaisuudessa pulaa, jopa läntisessä maailmassa. Esim. Kiina varautuu jo tähän hankkimalla vaikutuspiiriinsä maatalouteen sovueltuvia alueita. Tehotuotanto ei kuitenkaan eläinkunnan tuotteiden osalta saa tarkoittaa eläinten pahoinvointia. Eläinsuojelurikoksiin suhtaudun vakavasti ja jyrkän tuomitsevasti. Rangaistuksia ja valvontaa tulee kiristää jo kuluttajansuojankin vuoksi. Kannatan itse kuluttajana eläinten lajityypillistä pitoa suosimalla luomulihaa. Tämä ei kuitenkaan kustannussyistä ole kaikille mahdollista. Parempi eläintenkohtelu nostaa väkisinkin lihan hintaa, mikä on mielestäni hyväksyttävää. Valinnan pitää kuitenkin loppukädessä olla kuluttajalla – kuluttajan pitää tietää mitä hän syö. Liha saa myös olla enemmän yleellisyystuote kuin nykyisin, sillä sen tuotanto ei myöskään ole kovin energiatehokasta.

Yleisradion asema ja rahoitus

Kysymys: Oletko tapetilla olleen mediamaksun kannalla vai et? Miten hoitaisit YLE:n rahoituksen ja onko YLE nykyisessä laajuudessaan yleensäkään tarpeellinen?

Elina vastaa:

Kysymys tiivistyy siihen, haluammeko rahoittaa julkista mediayhtiötä. Yle on kansallisen perusviestinnän ja kultturin kannalta tarpeellinen – muttei siinä laajuudessa kuin nykyisin. 16% YLEn kuluista menee ruotsinkielisen sisällön tuottamiseen. Siinä on puolet liikaa. 4 kanavan sijaan riittäisi yksi, joka voisi lähettää sisältöä ympärivuorokautisesti. Tämän lisäksi osa lähetyksiä voi pyöriä YLE Areenassa. Maailma muuttuu, ja pääosalla ihmisistä on mahdollisuus joko tallentaa ohjelmaa tai hakea sitä verkosta. Paras rahoitustapa olisi valtion budjetti koska YLE palvelee kaikkia kansalaisia monessa muodossa.

Ylen ei tulisi kilpailla markkinaehtoisten viestimien kanssa. Sen tulisi keskittyä sen perustehtäviin: uutisten välitykseen, kulttuurin (myös suomalaisen populaarikulttuurin) ja tieteen vaalimiseen ja asiaohjelmiin sekä jossain määrin kansalliseen viihteeseen.  Amerikkalaisia saippuasarjoja ei YLEn toimesta tarvistse välittää. Yksi keskeinen tehtävä on digitaalinen arkistointi.


Metropolialueesta

Kysymys

Et ota sivuillasi kantaa metropolialueeseen ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämiseen. Mitä olet mieltä tästä asiasta, tulisiko Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen pakkoliittää yhteen?

Elina vastaa:

Jos pakkoliitäntöihin mentäisiin, tulisi Helsinki, Vantaa ja Espoo liittää Kauniaisiin koska ne ovat hoitaneet pääkaupuseudun kunnista asiansa parhaiten. Toimivat palvelut ja alhaisin veroäyri!

Vähän vakavammin tarkasteltuna näen tässä yhdistymisekeskustelussa monia outoja motiiveja. Jos katsomme esimerkkiä maailmalta, niin monet suurkaupungint itse asiassa koostuvat useista pienistä kaupungeista. Esimerkkeinä Kööpenhamina ja Lontoo joissa olen kummassakin asunut viime vuosina. Keskeisin kysymys on miten metropolialueen palvelut ja infrastruktuuri hallinnoidaan. Tähän lukeutuvat ensisijaisesti liikenne, terveydenhuolto ja koulutus. Näiden organisoiminen tehokkaaksi ja järkeväksi kokonaisuudeksi vaatii kuntarajat ylittävää alueellista päätäntävaltaa.

Esimerkiksi suuret väylähankkeet tulisi hoitaa valtakunnallisin verovaroin. Ruuhka-Suomen ulkopuolella asia näin jo on.

Mielestäni kuntaliitosten tarve on ensisijaisesti pk-seudun ulkopuolella. Pieniä kuntia pitäisi karsia tuntuvasti ja nopeasti. En näe tarvetta yhdistää pääkaupunkiseudun kuntia.


Ruuhkamaksut

Kysymys: Oletko pk-seudulle (ja myöhemmin koko maahan) ulotettavien kilometriperustaisten ruuhkamaksujen kannalla vai et?

Elina vastaa:

Ruuhkamaksut eivät ole ainakaan julkisuudessa esitetyn kaltaisina tarpeen Suomessa. Ruuhkiin tulisi ensisijaisesti vaikuttaa infrastruktuuria parantamalla. Esimerkkeinä Kehä II jatkohanke ja keskustatunneli. Jos asiaa tarkastellaan liikenteen päästöjen kannalta on pidettävä mielessä että autoliikenteen osuus Suomen kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 6-10%. Tältä osin polttoainevero korreloi aivan riittävän hyvin ajokilometrien suhteessa ns. ”haittaverona”. Päästöjen pienentämisen kannalta onkin oleellisempaa asettaa ensin kaikkien fossiilisten polttoaineiden verotus yhdenvertaiseksi ja sitten vasta tarkastella niiden tasoa. Satelliittipaikannukseen yms. perustuvat järjestelmät ovat verotuksen näkökulmasta ylimitoitettuja ja epäloogisia. Niihin liittyy myös yksityisyyteen sekä tietoturvaan liittyviä ongelmia. Liikenteen ohjauksen osana ne ovat enemmän kuin tervetulleita.


Pakkoruotsi

Kysymys: Oletko ruotsin kielen aseman säilyttämisen kannalla? Pitäisikö Itä-Suomen kouluille (tai muillekin, jos koulut niin arvioivat) sallia pakollisen ruotsin kielen opetuksen vaihtaminen esim. venäjän opiskeluun? Onko Suomen viralliselle kaksikielisyydelle mielestäsi perusteita?

Elina vastaa:

Pakkoruotsista tulee luopua. Suomi tulee kuitenkin säilyttää virallisesti kaksikielisena. Ruotsin kieli on osa kulttuuriamme. On resurssien haaskausta opettaa kaikille kansalaisille ruotsia, kun osaamisen tarpeita ja haluja on meillä ja maailmalla niin paljon. Annetaan niille tilaa, jotka haluavat ruotsia – äidinkielenään tai vieraana kielenä – opiskella. Kunnioitetaan kuitenkin myös sitä, että osa haluaa englannin ja suomen kielen lisäksi opiskella enemmän luonnontieteitä tai muita kieliä, sikäli kuin opetusta on tarjolla.

Lisää aiheesta: Koulutus on sijoitus


Rahastoivasta eläkejärjestelmästä

Kysymys:

1) Jos rahastoinnin vajaus katetaan ennen uuteen järjestelmään siirtymistä, niin kuinka paljon pitäisi vuosittaista eläkemaksua nostaa, jos kattaminen tapahtuu nostamalla rahastointiastetta esimerkiksi 70 prosenttiin kahdenkymmenen vuoden aikana?

2) Jos korvamerkintä on ehdottamassanne järjestelmässä lainsäädännöllisesti mahdollista, niin eikö nykyisessä järjestelmässä olisi mahdollista tehdä samoin, sen jälkeen kuin rahastovajaus olisi katettu riittävästi. Tällöin ei mitään vapaaehtoisuutta otettaisi käyttöön ja muutos olisi ehkä poliittisesti mahdollista toteuttaa.

3) Mielestäni eläkejärjestelmää ei saisi tehdä kokonaan vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisuus voisi koskea vain määrätyn “minimieläkkeen” ylittävän eläkkeen osalta ja siinäkin vain esim. 65% ylittävältä osalta.

Elina vastaa:

1)  Tarkoitus ei ole nostaa vuosittaista eläkemaksua, vaan vaje olisi katettava siirtymäajan puitteissa esimerkiksi valtionomaisuutta myymällä. Vaje olisi maksettava jo kerrytetyllä omaisuudella, sillä alunperinkin alettiin eläkkeitä maksamaan eläkeikäisille jotka eivät olleet itse eläkemaksuja maksaneet. Sen vuoksi ei ole oikein, että nyt pienet ikäluokat joutuvat kattamaan tuon vajeen suurempien maksujen muodossa. Se olisi käytännössä lisävero työssäkäyville eikä meillä kansakuntana siihen ole nyt varaa. Se rokottaisi toimeliaimpia kansalaisiamme liikaa.

2) Kyllä sekin on mahdollista ja askel oikeaan suuntaan.

3) Ei minunkaan mielestäni ole realistista, että se olisi kokonaan vapaaehtoinen. Ehdottamassani mallissa on minimieläkemaksu. Kaikki ihmiset eivät pysty (syystä tai toisesta) maksamaan riittävää eläkemaksua elämänsä aikana ja sen vuoksi yhteisvastuullinen kansaneläke tai toimeentulotuki eläkepäiville on varmistettava.


Tasaverosta

Kysymys:

Työn verotuksesta: Mikä olisi mielestäsi sopiva tasaveroprosentti?

Elina vastaa:

Olen nojautunut pitkälti EVA:n vuonna 2006 laskemaan tasaveromalliin. Siinä tasaveroprosentti on 29% ja verottoman tulon osuus 7000 euroa. Nuo luvut on laskettu siten, että saavutetaan sama verokertymä kuin vuonna 2003 ja kaikkien palkansaajaryhmien verotaakka pienenee. Kokonaisverotus on sittemmin maassamme laskenut ja talous 8 vuodessa muutenkin muuttunut. Malli antaa siis korkeintaan suuntaviivaa mahdollisesta tasaverojärjestelmästä.

Tarkkaa valtiontalouden kannalta kestävää tasaveroprosentia on vaikea määritellä ilman että määrittelee kaikkia toteutettavan tasaveromallin parametreja. Mutta aluksi vaikka ~30% tasaverokanta ansiotuloille, siis mukaan lukien kunnallisvero ja muut veroluontoiset maksut. Veroprosentin tulisi olla sama myös pääomatuloille ja yritysverotuksessa.  Luonnollisesti ansiotulot olisivat verovapaita tiettyyn rajaan esim 10000 euroon saakka. Kaikkea lisäarvoa tulisi verottaa vain kerran.

Lisää tasaverosta: Tasaveron periaatteet


Osinkoverotuksesta

Kysymys:

Mikä on näkemyksesi osinkoverotuksesta? Onko Hetemäen työryhmän malli hyvä mielestäsi? Voisivatko osinkotulot olla verovapaita esimerkiksi 1000 tai 2000 euroon asti?
Hetemäen työryhmän malli ajanee sijoittajia pois suorista osakesijoituksista. Uskon, että osingot uudestaan sijoittavat passiiviset rahastot ja etf:t saavat jatkossa kannatusta nykyistä enemmän. Pelkään, että kyseinen verouudistus pakottaa suomalaisia sijoittajia perustamaan sijoitusyhtiöitä ulkomaille, joissa verotus määräytyy aina kyseisen maan mukaan. Piensijoittajille tämä ei ole mahdollista suurten sivukulujen vuoksi, joten viime kädessä uudistuksen häviäjät ovat suomalaisia mikro- ja piensijoittajia. Oletko samaa mieltä? Eli onko käymässä niin, että valtion osinkoveropotti vain pienenee uudistuksen kautta?

Elina  vastaa:

Mielestäni kahdenkertaisesta verotuksesta tulisi päästä eroon. Se ei ole oikeudenmukaista ja rohkaisee veronkiertoon. Osingoista tulisi maksaa vero joko niitä maksavassa yrityksessä tai sitten osingon saaja maksaa niistä verot. Tällöin maksetut osingot tulisi olla verovähennyskelpoisia yritysverotuksessa.

Suomalaisen pääoman muodostusta tulisi suosia. Pidämme siitä tai emme, raha ja pääoma ovat valtaa ja mahdollistavat vapauden ja riippumattomuuden. En halua Suomesta tytäryhtiötaloutta – jolloin on tärkeää että elinkeinoelämäämme omistaa myös suomalainen pääoma. Suomalaisen pääoman sijoittamista myös ulkomaille tulisi kannustaa sillä onhan Suomeenkin investoitu merkittävästi ulkomaista pääomaa ja lisääkin mahtuisi!

Yksityisen kansalaisen osinkotulot (kuin myös muut pääomatulot) tulisi olla verovapaita tiettyyn rajaan saakka. Ainakin tuohon mainitsemaasi 2000 euroon saakka.

Mitä tulee muuten näkemyksiini Hetemäen mallista, täältä voi lukea lyhyen yhteenvedon: Tervehdin tasaveroa


Aalto yliopiston kampus

Kysymys:

Mikä on kantasi Aalto yliopiston sijantikiistoihin?

Elina vastaa:

Maailmalla huippuyliopistoilla on useimmiten perinteikäs kampus. Esimerkkeinä MIT, Harvard, Oxford jne. Otaniemi on tämän tyyppinen kampusalue jo nyt ja siellä on tilaa laajentua. Lisäksi alue on hyvien liikenneyhteyksien keskellä ja lähellä Suomen elinkeinoelämää: Keilaniemeä sekä alueelle viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana syntyneitä pien- ja keskisuurten yritysten keskittymiä. Puheet ns. hajautetusta mallista ovat ”siltarumpupolitiikkaa” johon Mauri Pekkarisella ei näytä enää olevan yksinoikeutta…  Itse nautin opiskeluaikana juuri Otaniemen kampushengestä, jota ei esim. Helsingin kauppiksella kaupungin keskustassa ollut. Mielestäni uuden poikkitieteellisen yliopiston idea menisi haaskuuseen, jos opetus ja tutkimus hajasijoitettaisiin kunnallispoliittisin syin ympäri pääkaupunkiseutua.


Keskustatunnelista

Kysymys:

Tulisiko Helsingin alittava ns. keskustatunneli rakentaa?

Elina vastaa:

Ilman muuta. Pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen liikennenongelma on Helsingin keskustan tukkoisuus. Kaupungin läpiajoliikene seikkailee ahtailla kaduilla jotka ovat koko ajan remontissa. Yritysmaailma on jo äänestämässä ”jaloillaan” ja entistä enemmän pääkonttoreita ja toimintoja siirtyy ydinkeskustan ulkopuolelle. Sujuvan, ympäristöystävällisen keskustan läpiajoliikenteen kannalta keskustatunneli parkkihalliliittymineen on järkiratkaisu.

–


Aiheeseen liittyvät kirjoitukset